Sepelkarhu

GNG:ssä sepelkarhuja ovat Akakabuto, Madara, Mosa ja Kesakage. Huom! Akakabuton kohdalla Takahashi on ilmoittanut, että se on oletettavasti sepelkarhu.

Nimiä: Sepelkarhu, Aasian mustakarhu, Ursus thibetanus, kauluskarhu, tsukinowaguma (japanilainen nimi tarkoittaa käännettynä kuukarhua, joka tulee useilla karhuilla kaulassa olevasta valkeasta kuunsirpin muotoisesta kuviosta)

Yleistä:

Sepelkarhuja esiintyy lähes kaikissa kaakkois-Aasian maissa sekä Kiinassa, Intiassa, Venäjällä, Pohjois-Koreassa ja Japanissa.

Sepelkarhu on keskikokoinen karhulaji ja lajin urokset painavat tavallisesti 90-116 kiloa. Suurin tavattu yksilö on painanut noin 200 kiloa. Sepelkarhut ovat väriltään yleisimmin mustia, mutta myös ruskeita ja jopa valkeita karhuja esiintyy, mutta ne ovat erittäin harvinaisia. Mustilla karhuilla on erittäin usein kaulassaan kuunsirpin muotoinen valkea raita.

Sepelkarhut muistuttavat ulkonäöltään ruskeakarhuja, mutta ovat rakenteeltaan kevyempiä ja niillä on hoikemmat jalat. Sepelkarhut ovat taitavia kiipeilijöitä ja on sanottukin, että ne viettävät puolet elämästään puissa kiipeillen.

Sepelkarhu käyttää ravinnokseen enimmäkseen juuria, marjoja, hyönteisiä ja muuta kasvisravintoa sekä jonkin verran pikkunisäkkäitä. Joskus harvoin sepelkarhu saattaa tappaa suurempia riistaeläimiä (villisikoja, peuroja) ja se syö myös haaskoja niitä löytäessään. Sepelkarhu itse voi joskus joutua leopardin, tiikerin tai susilauman tappamaksi. Erityisesti vaarassa ovat talviunta nukkuvat yksilöt.

Pohjoisilla alueilla elävät sepelkarhut nukkuvat talviunta jopa lokakuusta maaliskuulle. Trooppisilla seuduilla sepelkarhuista talviunta nukkuvat vain kantavina olevat naaraat.

Vaikka sepelkarhut ovat suurimmaksi osaksi kasvinsyöjiä ja luonteeltaan arkoja, ne ovat kuitenkin poikkeuksellisen aggressiivisia ihmisiä kohtaan ja voivat hyökätä ilman syytä. Tämä voi kuitenkin johtua siitä, että huomattava osa sepelkarhuista asuu tiheikköisillä alueilla, jolloin karhun ja ihmisen on hankala huomata toisiaan. On myös esitetty, että äkillinen hyökkäys olisi sepelkarhun puolustuskeino esimerkiksi tiikereitä vastaan.

Japanin mustakarhu:

Sepelkarhun Japanissa elävä alalajin japanin mustakarhun (Ursus thibetanus japonicus) urokset painavat keskimäärin 60-120 kiloa ja naaraat taas 40-100 kiloa. Karhuja esiintyy Japanin neljästä pääsaaresta kahdella: Honshu (pääsaari) ja Shikoku. Karhuja on aiemmin esiintynyt myös Kyushun saarella, mutta siellä ne ovat jo kuolleet sukupuuttoon.

Kuten sepelkarhukin, on japanin mustakarhu myös uhanalainen. Japanissa karhua uhkaa eniten metsien hakkuut sekä metsästys. Monia mustakarhun luontaisia elinympäristöjä on hakattu ja alkuperäisten puulajien tilalle on istutettu esimerkiksi mizunara-tammia, joista karhut saavat hankittua hyvin vähän ravintoa. Vaikka karhut on pitkälti rauhoitettu, paikallishallitukset sallivat häirikkökarhujen metsästyksen ja karhuja voidaankin metsästää mihin vuodenaikaan tahansa. Esimerkiksi vuonna 1997 karhuja ammuttiin ja pyydystettiin ansoilla noin 1000. Syinä luvan myöntämiseen ovat karhujen aiheuttamat vahingot viljelmille ja karjalle sekä hyökkäykset ihmisten kimppuun. Lupia myönnetään kuitenkin nykyisin selvästi vähemmän kuin 1950-1970-luvuilla, jolloin karhuja ammuttiin vuosittain 1000-4000. 1950-luvulla valtio jopa tuki karhujen ampumista ja myrkyttämistä, koska ne koettiin suureksi uhkaksi hakkuualueilla ja maanviljelyksillä.

Nykyisin Japani on yksi harvoista valtioista, joissa sepelkarhujen urheilumetsästys on yhä sallittua.

Metsästyksen ja hakkuiden lisäksi karhuja uhkaa myös niiden elinaluiden sirpaloituminen. Suurin osa karhuista elää omilla eristyneillä metsäsarakkeillaan ja niiden siirtyminen toisille aluille on lähes mahdotonta. Erityisesti Shikokun aluieden karhut ovat vaarassa sirpaloitumisen tehdän, koska alueen karhupopulaatiot ovat jo entuudestaan huomattavan pienet. On arvioitu Shikokun alueella eläisi noin 100 karhua. Pääsaarella Honshussa on kuitenkin arvioitu olevan noin 10 000 karhun kanta (arvioinnit suoritettu vuosina 1991 ja 1997). Karhujen nykyistä tarkkaa määrää ei tiedetä, koska eri tahot ovat arvioineet määrän joko laskeneen tai kasvaneen. Arviot liikkuvat 8 000 – 12 000 karhun välillä. Karhukannan määrän kasvamista tukisi se, että Japanin metsäalueet ovat laajenneet aiemmasta ja samoin maaseudut ovat autioituneet ihmisten muuttaessa kaupunkeihin, mikä on lisännyt karhujen elintilaa. Mahdollinen todiste karhukannan kasvamisesta on myös se, että karhujen hyökkäykset ihmisten kimppuun ovat yleistyneet.

Lähdeluettelo:

Status of Japanese Black Bear, by Toshihiro Hazumi © 1994 International Association of Bear Research and Management.

Food Habits of Japanese Black Bear, by Eikichi Nozaki, Shigeru Azuma, Toshiki Aoi, Harumi Torii, Tetsuro Ito and Kishio Maeda © 1983 International Association of Bear Research and Management.

Impact of Human Activities on Survival of the Japanese Black Bear, by Shigeru Azuma and Harumi Torii © 1980 International Association of Bear Research and Management.

http://www.iucnredlist.org