Dobermanni

Dobermanneja GNG:ssä ovat: Sniper ja Bill.

Yleistä

Dobermanni on Saksassa 1850-luvun seuduilla kehitetty palveluskoirarotu. Rotu kehitettiin suojelukoiraksi ja siitä tuli varsin nopeasti suosittu armeijan ja poliisin käytössä. Nykyisin rodun luonnetta on jalostettu ystävällisempään suuntaan ja dobermanni on useimmiten seurakoira tai kotivahti. Pohjimmiltaan se on kuitenkin suojelukoira, mitä ei tule unohtaa koiraa hankkiessa.

Historia

Dobermannit kehitti Saksassa Louis Dobermann, joka oli ammatiltaan veronkerääjä. Hän tahtoi itselleen koiran, joka suojelisi häntä pitkillä matkoilla maantierosvoilta ja kannustaisi veronmaksajia maksamaan veronsa. Alkuperäisessä dobermannissa oli yhdistettynä ns. teurastajankoiraa, pinsereitä ja thüringenilaisia paimenkoiria.
1800-luvulla rodun ulkonäköä haluttiin jalostaa tyylikkäämmäksi ja hienostuneemmaksi, jolloin melko vahvarakenteisiin dobermanneihin risteytettiin manchesterinterrieriä ja mahdollisesti vinttikoiria.
1950-luvun jälkeen myös rodun terävää luonnetta alettiin jalostaa rauhallisemmaksi ja vierasystävällisemmäksi.

Ulkonäkö

Dobermanni on keskikokoinen koirarotu ja säkäkorkeus uroksilla on 68–72 cm ja nartuilla 63–68 cm. Painoa uroksilla on noin 40-45 kiloa ja nartuilla 30-35 kiloa. Dobermannilla on lihaksikas runko ja se on valppaan näköinen. Dobermanneilla on lyhyt, pohjavillaton turkki, joka on väriltään musta tai ruskea ruosteenpunaisin merkein.
Aiemmin dobermannit tunnisti helposti niiden jopa hieman julmannäköisestä ulkonäöstään, kun niiden häntä typistettiin lyhyeksi ja korvat leikattiin pystyiksi. Nykyisin häntien ja korvien typistäminen on kielletty.

Lähdeluettelo

Tapio Eerola: Suomen koirarodut (Tammi)
Saki Paatsama: Suuri suomalainen koirakirja (Otava)
Suomen Dobermanniyhdistys