21. Armeijat kohtaavat

[Murder]

Osat vain vähenee. Loppu häämöttää.

Kannessa on hieno utuinen kuva, mutta vähän ihmetyttää miksi Masamune on kannessa kun ei vilahtanut tässäkään osassa kertaakaan. Olisin toivonut vaikka Kurokirimarun veljeksiä kanteen Masamunen tilalle.

Osa keskittyi sitten 95% Ouun armeijan ja Kurokirimarun armeijakuntaa vastaan. Rigeliä ja muita vilahti vain muutamalla sivulla. Orionin kestävyyttä aikuisia shinobikoiria kohtaan verrattiin jälleen kerran ja juoksumatkankin päätteeksi Orion jaksoi laukaista battougan. Muistaakseni Weedille sanottiin että se on raskas tekniikka ja kuluttaa voimia raskaasti - Orion on nyt muutamassa osassa vetänyt monta battougaa väsymättä. Voittamaton pentu. Ja jälleen kerran Orion oli syöksymässä vihollisia kohti kun olisi voinut vain odottaa niinkuin Vanhin ajatteli.

Suuri tulva vähän yllätti, kuvittelin että luonnon voima olisi ollut vaikkapa metsäpalo. Vanhimman suora käsky vihollisten tappamisesta yllätti ja sivun 117 "Tämä on taistelu! Nartut hiljaa!" Ärrhh! Jos taistelu oli kerran jo lähes voitettu kun kerran pennutkin voi sinne lähettää tappamaan viholliset niin miksei sitten nartutkin?

Aika nopeasti Tesshin ja Kojuurou juoksivat kun pysyivät koko ajan tulvan edellä. Aukeaman 180-181 tulee ihan mieleen The Day After Tomorrow kun vesimassa syöksyy katuja pitkin New Yorkiin, heh. Samanlainen kuvakulma. Kaikki vaan tuijottaa lähestyvää vettä.

Suomi-essee on hauska. Ja vilahtipa mainoksissa Taistelukoira Zeron suomikannetkin!

[methpring]

Orion on tosiaan aikamoinen ikiliikkuja.

Vanhin oli todella julma, kun pisti pennut hakkaamaan taistelukyvytöntä Kurokirimarua. Bon jopa kokeili Hiron kuohintatekniikkaa. Sirius onneksi toimi järjen äänenä, ja vastusti hävinneiden tappamista.

Kurokirimaru osoitti omaavansa hivenen jalomielisyyttä; se kuoli tahallaan, jotta sen alaiset säästyisivät. Kousetsun nähdään katoavan tulvaveteen, mutta Tsumujia en nähnyt. Virtaan kai sekin päätyi.

200 milliä vettä yhdessä tunnissa! On kyllä ollut aikamoinen sade!

Ouun armeija oli ryhmittynyt 10 kilometrin välein. Kauimmaisten ryhmien oli siis juostava 20 kilometriä päästäkseen taisteluun. Hurja matka!

Takahashin toisesta Suomen-vierailusta on kyllä mukava lukea.

[Kiatsu]

Tämä osa oli aika vauhdikas taistelemisesta johtuen. Siitä huolimatta nautin etenkin tästä strategisesta suunnittelemisesta.
Oli mielenkiintoista nähdä Tsumuji tekemässä Ningatou. Varsinkin kun Orion vastaa aina kaikkeen Battougalla, niin nyt vihollinenkin hyödynsi jotain tekniikkaa.
Myös Vanhin yllätti sillä, että hän alkoi yhtäkkiä ajatella Orionin, Bonin tms. siirtämistä pois taistelukentältä. Etteivät pennut kuolisi taistelukentälle. En nyt ihan osaa sanoa, millainen ratkaisu tämä oli loppujen lopuksi. Mutta onneksi tähän paljastui vielä tarkempaa motiivia.
Takahashin piirtämä kissaemo oli aika koiramainen, kun taas pennut näyttivät paremmilta.
Nautin siitä, miten Yamabiko astui esiin ja kohtasi vihdoin edes yhden näistä murhaajakai-koirista. Mutta harmiksi tätä ei kestänyt kauaa. Olen oikeastaan koko sarjan ajan inhonnut etenkin näitä hahmoja ja odottanut, koska heistä päästäisiin eroon. Nyt tuli vähän tasoitusta sentään.
Minulla oli kieltämättä vähän ristiriitainen fiilis tappamisesta, jolloin ymmärsin Siriusta varsin hyvin. Varsinkin kun taistelu oli edennyt pitkälle, että oliko tappaminenkaan välttämätöntä.. Hienosti Takahashi osasikin keskeyttää taistelun muulla tavoin.