Kirjoittaja omikron » 03.08.2013 14:26
Pidän lautapeleistä, mutta varsin vähän noita on tullut viime vuosina pelattua. Viime kuussa tuli oikeastaan ennätys pitkään aikaan, kun otiin mökillä ja pelattiin porukassa Alfapetia parina iltana. Mutta vaikka pelikertoja ei paljon olekaan, niin on niitä silti hauska pelata. Meiltäkin löytyy tuolta kaapin päältä melkoinen kasa kaikenlaista enkä ole edes varma, olenko kaikkia niistä koskaan päässyt kokeilemaan.
Monopoly on yksi suosikkipelini. Harmi vain, että se olisi hauskempaa vähän suuremmalla porukalla kuin kaksin eikä sitä kolmatta pelaajaa ole ihan helppo löytää. Samoin on tuosta pelistä mietinnässä ainakin yhdenlainen muunnelma, joka pitäisi pohdiskella valmiiksi.
Afrikantähti oli muistaakseni ensimmäinen peli, jota opin pelaamaan. Sitäpä onkin sitten tullut nuorena pelattua niin paljon, ettei se oikein enää jaksa kamalasti innostaa. Varsinkin kun on tullut paljon muitakin mielenkiintoisia pelejä.
Ja kun näemmä aloin mainita pelejä nimeltä, niin erikoismaininnan ansaitsee shakki. Sitä on tullut nyt pelattua enemmän tai vähemmän aktiivisesti 19 vuotta. Siinäkin vain ongelmana oli pelikaverin löytäminen, sillä tuttavapiiristä ei kukaan oikein shakkia pelannut. Nyttemminkään ei varsinaisesti, mutta netin kautta sentään pääsee onneksi pelaamaan vaikka kenen kanssa. Se, mikä shakista tekee mielenkiintoista, on se, että vaikka sitä olisi pelannut miten monta kertaa, niin aina löytyy jostain jotain uutta, jotain mitä voi tehdä paremmin ja osata syvällisemin. Monet ovat ne päivät, mitkä on kuluneet shakkilaudan ja -nappuloiden tuijotteluun.
Lisäksi on tullut tutustuttua Rummyyn (sellainen numeropalikkapeli, jossa muodostetaan erilaisia numerosarjoja) ja joihinkin tietokilpailupeleihin, joiden nimet on painuneet jo unholaan. Mutta sen lisäksi, että noita pelejä on tullut pelattua, on tässä viime aikoina alkanut myös kutkuttaa pelien kehittely itse. Esimerkiksi tuossa kesälomalla esiteltiin eräänlainen shakin ja tammen yhdistelmä, joka toimisi vähän kivi-paperi-sakset -periaatteella, ja sitä on tullut nyt vähän pohdittua. Aika näyttää, tuleeko noihin(kaan) pohdintoihin mitään tolkkua.
Ignis quo clarior fulsit, citius exstinguitur. - Seneca