Sivu 1/1

24. Petoksen merkkejä

ViestiLähetetty: 07.10.2018 10:28
Kirjoittaja Murder
Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Tämä osa oli samaan aikaan surullinen ja jännittävä. Alun kohtaus, jossa Akakama tapaa emonsa, oli koskettava vaikken kys. hahmosta pidäkään. Aukeaman 46-47 kuva Akakamasta on hieno. Ouun armeijan kokoontumista oli mukava katsoa. Yllätti että Kojuurou tapasi Masamunen, mietin että miksi se ja Kihee haluaisivat pettää Ouun armeijan, saati Yamabikon. No toivottavasti asiaan saadaan selko seuraavassa osasssa.

Seuraavaa osaa odotellessa~

Re: 24. Petoksen merkkejä

ViestiLähetetty: 08.10.2018 22:15
Kirjoittaja Uru
Akakaman ja sen emon kohtaaminen oli hieno. Orionin tunteikkain kohtaus, jos minulta kysytään. Tämä taisi olla myös ensimmäinen kerta, kun narttukoira osasi pyydystää ruokansa?

Pidin siitä, miten Akakama yritti pysyä koviksena, vaikka se olikin sisimissään aika pehmo. Pidin myös itse tosi paljon siitä aukeamakuvasta, jossa Akakama lähtee juoksemaan kohti Ouuta.

Ouun armeijan kohtaamisesta pidin. Cross oli oikeastaan näissä lempparini ja täytyy sanoa, että naurahdin pitkästä aikaa/ekaa kertaa Orionin kommelluksille, kun se alkoi puhua fetissistä. Kuva, jossa pennut nukkuvat kasassa Crossin kanssa oli kyllä ihan äärettömän suloinen.

Unsain viestin toimittaminen oli vähän hassua, kun paikalle pyydettiin Izouta. Tesshinhän seisoi siinä ihan Ginin vieressä muutama sivu sitten! Miksi Tesshin piti kutsua erikseen?

Kojuuroun tempaus meni minulta ohitse, koska -rehellisesti sanoen- mietin koko ajan, kuka Kojuurou oli. Jostain syystä en saanut sitä hetkeen yhdistettyä oikein. Unsain alaisessa (Kawasemi?) yllätti se, että Kenshin kutsui sitä nuorukaiseksi. Olin jotenkin kuvitellut, että kaikki Unsain erikoisjoukot olisivat sellaisia vanhuksia tai ainakin veteraaneja.

Re: 24. Petoksen merkkejä

ViestiLähetetty: 09.02.2019 16:01
Kirjoittaja Kiatsu
En ollut ennen tajunnutkaan, että Akakaman äiti oli elossa. Tähän asti olin luullut, että se on kuollut. Tämä juonikuvio toi kivasti syvyyttä Akakamaan. Hieman ärsytti emon valmius antaa vaikka oman lapsensa tappaa hänet. Akakama on kyllä kasvanut paljon tämän sarjan aikana.
Hieman vähän ihmettelin Ginin reaktiota ”antaa lasten vähän mellastaa.” No, eiköhän Gin osaa tarpeen tullen kuriakin pitää.
Nyt sain vihdoin vastauksen sille, miksi Crossilla on kieli ulkona sivulla 124.
Jännää, että Gin vihjaili vähän tappavansa Masamunen, jos hän osottautuu Hougenin kaltaiseksi. Hougenin kohdalla Gin kuitenkin testasi mm. Weedin johtajuutta. Katuikohan Gin sitten kuitenkin vähän, ettei tappanut Hougenia itse.. Toisaalta kaipa Hougenin kohtalo riitti sitten Ginille.
Mahtavaa, että Andy pääsi vähän taistelemaan.