Kaksoissola

Tulihan tämäkin osa viimein. Kansi on kivan kesäinen (tulispa pian kesä!).

Gennai vaikuttaa kivalta hahmolta, vaikka sen uskollisuus Valtiaalle ärsytti joskus. Valtias paljastui surkimukseksi, kun käski Gennaita jäämään turvaamaan _hänen_ pakoreittinsä ja lisäksi tappamaan vielä Shirounkin. Olin tyytyväinen kun Gennai ei suostunutkaan. Valtiaan kyky on outo, mutta onhan sen ulkonäkökin.

Mukavaa kun Rigeliä, Kotetsua ja Ouun sotureita näkyi taas. Vähän WTF-fiilis tuli, kun sivulla 178 mainitaan, että Hiron ja Reikan pennuista yksi oli kuollut ja Jeromen ja Lydian pennuista peräti 4 oli kuollut. Ja Weed löytyi viimein! Ressukka jalka paketissa.

Murder kirjoitti:Vähän WTF-fiilis tuli, kun sivulla 178 mainitaan, että Hiron ja Reikan pennuista yksi oli kuollut ja Jeromen ja Lydian pennuista peräti 4 oli kuollut.

Sanavalinta tuon suhteen suomikäännöksessä oli kyllä "pelastunut"...mutta mikäli tuolla todella tarkoitettiin noiden pentujen menehtyneen, syntyy aika paha jatkuvuusongelma (lieviä spoilereita The Last Warsista?):

Hmm, hmm, hmm.

Tämä on varmasti inhokki-osani kaikista ikinä ilmestyneistä Ginga-mangoista.

Gennain ja Masamunen tappelu oli mielenkiintoinen. Minusta on tarinaan ihan kiva lisä, että koirat käyttävät aseita. Olisi ihan jees, jos niitä olisi enemmänkin. Niillä saa kuitenkin kikkailtua paljon ja luotua tarinaan jännitettä. Arvostus Masamunea kohtaan nousi, vaikka olihan siltä melko hölmö temppu jättää Gennai eloon. Masamune on ehkä kunniallisin Ginga-pahiksista, mitä on hetkeen nähty.

Onko luvun 123 aloituskuvan oikeassa laidassa Yukimura?

Crossin mainitaan olevan ylimpää upseeristoa. Liekö vahinko? Oli mukava nähdä Giniä ja muita sekä myös Weediä, vaikka ei näihin hirveästi oltu saatu tunnelatausta.

Iso asia, mistä en pitänyt: Valtias. Tämän luonne ja muut eivät minua hirveämmin ärsytä, mutta mitä ihmettä tämä sepustus muinaisista keisareista ja koirien todellisesta hallitsijoista muka on? Ymmärtäisin, jos Gennai vain selittäisi tästä, mutta kyse on myös kertojan sanomista asioista ja kertojan pitäisi kuitenkin aina puhua totta. Koko valtias-juttu on vain tempaistu jostain juoniylijäämälaatikosta ja laitettu tähän mukaan eikä se sovi tarinaan ollenkaan. Jos valtias on kerran olemassa, miksei sitä ole nähty aiemmin? Kai Riki, Gin ja Weed olisivat käyneet sille valat vannomassa tai lähettäneet joulukortin. Valtias ei kuitenkaan piilottele kuten Masamunen armeija tai ole vetäytynyt syrjään taisteluista kuten Unsai. Se on vain unohtunut jollekin kalliolle.

Valtiaasta on kuitenkin tullut lähinnä samanlainen kuva kuin Bonista eli se on hemmoteltu johtaja, joka tekee mitä lystää ja kohtelee alamaisiaan kuin pelinappuloita. Nämä hypnotisointi voimatkin on vähän derp, koska tällaisia ei kuitenkaan ole käytetty noin 70 pokkariin.

Pieni asia, josta en pitänyt: Juoniaukkoilua.

Kokonaisuudessaan Takahashin tyyli käyttää kertojaa alkaa näillä tienoilla mennä yli. Kertoja kertoo tapahtumia ja kuvaa tunteita aivan liikaa. Tapahtumia ei kerrota todeten tai lisätietoa antaen, vaan ihan vain tilannetta kuvaten. Tunteiden kerronnassa taas kuvataan ihan selkeitäkin asioita kuten "nyt se itkee, koska se on surullinen". Isoimpana ongelmana, mikä on nyt alkanut tulla esiin käännöksen myötä, on kertojan käyttäminen puhumassa hahmojen puolesta. Jos Gennai olisi kertonut valtiaan historiasta, olisi vaikutelma ollut selkeämpi, koska sitten ei olisi tarvinnut uskoa tätä keisarista polveutumista ym. vaan pitää sitä paikallisena hullutuksena. Samoin luola-kohtaus olisi ollut paljon vaikuttavampi, jos vaikkapa Jerome olisi kertonut pentujen kohtalosta, koska sehän viimeksi nähtiin kantamassa pentua kyyneleet silmissä. Pentuja ei voi hirveästi surra, koska ei niitä oltu edes nimetty, mutta Jeromen, Lydian, Reikan ja Hiron menetystä olisi hyvinkin voinut surra.

Välillä ihmettelen tuota tyhmyyttä, mihin viholliset sortuvat. Lähdetään seuraamaan toista ja sitten se osoittautuukin tyhmäksi ideaksi, kun oma paikka onkin jätetty. Tämä juonikuvio alkaa tuntua tylsältä.
Masamune oli viisas, kun keskeytti tilanteen alkamalla puhua Gennaille. Näin tuota alun levottomuutta saatiin kitkettyä pois. Arvostan Masamunessa sitä, ettei hän tyydy voimaan. Käytössä on selvää älykkyyttä ja nopeutta. Huivikamppailu olikin varsin viihdyttävää antia.
En oikein tiedä, mitä ajatella Valtiaasta. Hän on mielenkiintoinen hahmo, mutta itseäni ärsyttää hänen syrjässä pysymisensä. Koen myös Gennain niinkin vahvaksi hahmoksi, ettei hänen tarvitsisi olla riippuvainen johtajastaan. Hän voisi toimia ihan omillaankin. Eli tällä hetkellä en oikein ymmärrä, miksi Valtiasta seurataan.
Oli hienoa, että Gennain tarinaa avattiin hieman lisää. Tuo Valtiaan pyyntö Gennailta sai minut muuttamaan suhtautumista häneen aika paljon. Miten uskollisuuden nimissä voi vaatia jotain tuollaista? Ja niin sokeasti kaikki palvelevat Valtiasta perässä. Siriustakinhan leimattiin tyhmäksi Kamakirien poikien seuraamisesta. Omasta mielestäni Valtiaan ja Gennain tapauksessa oli jotain vastaavaa.
Gennai sentään itse tajusi, ettei hänen moraalinsa riitä toteuttamaan tätä pyyntöä. Nythän Gennai miettikin, että irtautuisi Valtiaasta ja lähtisi toimimaan omillaan. Aika tuskaista hahmon päässä on tällä hetkellä. Maltan tuskin odottaa, miten tämä kuvio oikein etenee.