07. Kuolemaa uhmaten

[methpring]

Tämän osan kansikuvassa on havaittavissa osittaisia samentumia Izoun tassuissa, jotka japanipainoksessa olivat tekstin peitossa. Myös selkämyskuva oli hieman epätarkka (ja asiaan mitenkään liittymättä, mutta Tysonin keskiruumiin täytyy olla aikamoisen pitkä, jos se ylettyy seisomaan takajaloillaan Heizoun takana ja samalla olemaan tassut sen olkapäillä, muuten todella suloinne poseeraus). Eikai Japanista saatavan materiaalin taso ole huonontunut? Pelkään, että kansille käy kuten WEEDissä, että tekstin peittämiä kuvia pitää alkaa korjailemaan huonoin tuloksin.

Orion sai uuden ystävän! Bon vaikuttaa melko tynnyrissä kasvaneelta, ja sen ymmärrys tavoista ja maailmasta ei ole kummoinen, mutta omalla tavallaan tämä hahmo alkoi kiinnostaa. Bonin henkistä kasvua toivottavasti käsitellään tulevissa osissa.

Mateuksen, Bonin isän, pikkuveli Blanca yllätti älykkyydellään, kun tiedosti, ettei ilman rajoja kasvavasta pennusta tulisi laumalle hyvää johtajaa. Tämäkin hahmo alkoi kiinnostaa enemmän, vaikka aiemmin pidin sitä vain tavallisena pahiksena.

Ja Orion taas yliarvioi voimiaan ja melkein hukkuu sukellusmatkalla Mateuksen pesään. Monestikko Orion olisi jo kuollutkaan ilman muiden apua?

Kun Tesshin sivulla 68 hyppää Masashige mukanaan kalliolle ja pudottaa tämän sitten alas, mietin hetken että mitä Tesshin oikein pelleilee, kun ensin raahaa vangin ylös ja pudottaa samantien takaisin alas. Sitten tajusin, että Tesshin pudottikin Masashigen kallion toiselle puolelle, eikä takaisin siihen kuoppaan josta kävi tämän nostamassa.

Tesshinin battougaan valmistautumista oli jännä seurata, ja sen oikein toivoi onnistuvan. Mistä ihmeen aineesta Masamunen huivi oikein on tehty, kun se pystyy suojaamaan battougalta? Toimisikohan se ydinpommia vastaan?

Luvussa 52 tuntui olevan poikkeuksellisen paljon hienoja kuvasommitteluita: otsikkosivun jännittynyt Tesshin puussa, Mateus lammen pohjalla auringonvalon valaisemana, Vanhin, Tsukikage ja Toshimitsu syöksymässä veteen, Tesshinin raivoisa battouga...

Viimeinen sivu oli aika surkuhupaisa, kun Tesshin aiemmin piti itkien monisivuisen puheen siitä, kuinka oli hänen aikansa kuolla ja että muiden pitäisi jatkaa oikeuden tiellä ja että heidän joukoistaan nousisi aikanaan uusi Tesshin jne., ja sitten se palaakin joukkojensa luokse että hei, olenkin elossa, unohtakaa se äskeinen.

Takahashin esseet jaksavat tympiä. Nytkään ei ollut mitään kiinnostavaa kerrottavaa, vain maininta jostakin kalareissusta jonkin toisen tyypin kanssa.

[haski]

Mua niin häiritsee ajatus siitä, että nuo Mateuksen alaiset vois olla sotakoiria. D: Onkohan Takahashilla ollut joskus jokin ajatus tehdä niistä sellaisia.... Siitä olisi saanut uuden juonikuvion lisää ja uusiokäyttöä vanhoille hahmoille, blah.

Yllätyin, että yhä uusista hahmoista on saatu kiinnostavia. Olen alkanut hieman tykkäämään Unsaista, vaikka ennen karsastin sitä. Myös Izou vaikutti ärsyttävälle, mutta nyttemmin on mukava seurata sen ja Orionin edesottamuksia, ovat toisilleen niin tärkeät. Uusilla hahmoilla on paljon erilaisia persoonallisia ja pieniä yksityiskohtia ulkonäössään mikä on kiva. Masamunen huivi ja hiukset ovat kuitenkin floppi, voisin tykätä hahmosta ilman niitä.. Mateuksella ja Masashigella on jännät silmät, miksiköhän joillain hahmoilla onkin sellaiset? Toivottavasti Bonin mulkosilmät muuttuisi vielä.

[Uru]

Ehdinpäs vielä arvostelemaan ennen uuden osan ilmestymistä.

Bon on takakannessa ilmeisesti virheellisesit nimetty saksanpaimenkoiraksi. Sen rotua on taidettu veikata joksikin paimenkoiraksi, mutta ulkonäkönsä puolesta se ei kyllä saksanpaimenkoira ole.

Olin aluksi huolissani, että Orion-manga ei pitäisi mielenkiintoani yllä, mutta se on ollut yllättävänkin mielenkiintoinen. Orion on hyvin erilainen hahmo ja nyt tapahtumat jakaantuvat useaan eri pisteeseen, mikä estää tarinan käymistä puuduttavaksi. Masashige on ehdottomasti lempihahmojani. Se on mielenkiintoinen pahis. Mitähän Weed olisi sanonut tällaisen ansan virittämisestä? Olisi voinut tulla noottia.

Bonin ja Orionin sanailuja oli hauska lukea. Kaksikko on mielenkiintoinen, kaksi hemmoteltua pentua joilla hyvin erilainen ajatusmaailma.

Tesshin on ilmeisesti vihdoin oppinut Battougan. Oli tosiaan vähän koomista, kun Tesshin ensin piti pitkän puheen kuolemisesta ja tuli sitten takaisin ihan parin minuutin kuluttua...

Unsain hyökkäyksestä ja takatassuilla poseeraamisesta tuli itselle mieleen vain tämä. Mitä tarkalleen ottaen tapahtui, kun se Masamunen alainen lensi iskun tielle? Eihän alhaalla ollut vielä ketään Unsain sotilasta silloin?

Takahashin loppuessee oli ehkä oudoin ikinä. Olikohan tarkoituksena vain kiittää kalareissusta? Harmittaa, kun Takahashi ei kerro mitään mangan tekemisestä näissä loppuesseissään...

[methpring]

Mitä tarkalleen ottaen tapahtui, kun se Masamunen alainen lensi iskun tielle? Eihän alhaalla ollut vielä ketään Unsain sotilasta silloin?

Kallion päällä, jonne Unsai, Tsubakuro ja Kawasemi ilmestyivät, oli Masamunen alaisia, ja Unsai ilmeisesti heitti tämä alaisen Masamunen tielle. Aukeamalla 158-159 nähdän parin muun alaisen putoavan kalliolta.

[Uru]

^Niin tietenkin. En itse huomannut noita ollenkaan.

[Kiatsu]

Bonilla oli aika karu tapa puhua Orionille noiden lättypuheiden kautta. Toisaalta eihän Orionkaan aina puhu nätisti, jolloin jäin odottamaan näiden kahden välille syntyviä mahdollisia konflikteja tms. Meinasihan Bon vähän ärähtää kunnolla, mutta ei vielä kuitenkaan suuttunut. Heh. Ehkä kaksikon samanlaisuus oli toisaalta hyväkin juttu. Saivat olla alueella ja välttyä vähän ongelmilta. Oli ehkä vähän outoa, että Bon halusi noin vain esitellä isänsä. Toisaalta puhkuihan hän sellaista energiaa koko ajan..
Masashigea kävi vähän sääliksi. Mutta tykkäsin kuitenkin sen vähän erilaisemmasta roolista. Aina ei voikaan olla vahva ja ylivoimainen. Nyt Masashige oli niin aneleva ja surkea. Silti jaksoi nauraa. Menihän tämä jännittäväksi kuitenkin Masamunen saavuttua.
Taitaa olla aika yleinen huoli se, että kasvaako jostain kunnon johtajaa tai siihen rooliin ylipäätään. Näin nyt Boninkin kohdalla.

Oli vähän wtf, kun Sasuke muistikin jonkun toisen reitin paikkaan. Tässä oli kuitenkin vähän ikävää asetelmaa, mistä en niin tykännyt. Sasuke pääsi enemmän esille, mutta se olikin seurauksena huonompi asia.
Vaikutuin Tesshinin puheesta sitoutua tehtävään. Sitä vähän pilasi Saburon ja muiden kommentit, mutta kyllähän he lopulta tajusivat. Tesshinin puheessa havahduin siihen, että eihän vaara ja uhka olisi noin vain ohi tehtävän jälkeen. Mutta se veisi kuitenkin eteenpäin.
Jäin miettimään sitä, miksi Matheuksesta puhuttiin valkoisena sutena eikä paholaisena. En nyt hänestä sutena lähti ehkä puhumaan? Myös h-kirjaimen puuttuminen oli vähän huono juttu. (Tulee eräs tuntemani Mateus mieleen vaan.)
Petyin Bonissa siihen, miten hyväuskoinen hän oli ja täysin isänsä vietävissä. Ei miettinyt yhtään itse ja sitten olikin jo taas isänsä puolella. Myös tuo Vanhimmalle nauraminen oli todella mautonta. Bonilla oli ylipäätään sellainen voi voi – asenne, mikä ärsytti. Mutta hyvähän se on, jos herää hahmoista vähän toisenlaisia tunteitakin välillä.

Oli vähän sääli, miten Masamune suhtautui Masashigeen. Aika julmasti, vaikka toinen oli täysin liikuttunut herransa tulemisesta. Yllätyin siitä, miten suhtautuminen muuttui nopeasti Masashigen puolelta. ”Kuole saasta.” Vai että kaulaliina onnistui suojaamaan lopulta. Tähän selitykseen kyllä petyin totaalisesti. Kohta niistä tehdään vasta-ase iskua vastaan. Mutta samalla näytät tyylikkäältä. Sitten kuitenkin myöhemmin puhuttiin iskun onnistumisesta ja Masamunen haavoittumisesta..
Tosi tyylikkäästi päättyi tämäkin taistelu ilman sen kummempaa säheltämistä.
Minua ärsytti nähdä Bonia lopussa. Oli jotenkin tekopyhää mennä esittämään kaveria toisille ja olla kuin mitään en olisi tapahtunut. Säästi vielä isältään, olipas tosi jaloa nyt. Mutta hyvä, että Bonkin lopussa ryhtyi vähän miettimään isänsä toimintaa. Kenties hänenkin silmänsä avautuvat vielä.

[Houndy]

Myös selkämyskuva oli hieman epätarkka (ja asiaan mitenkään liittymättä, mutta Tysonin keskiruumiin täytyy olla aikamoisen pitkä, jos se ylettyy seisomaan takajaloillaan Heizoun takana ja samalla olemaan tassut sen olkapäillä, muuten todella suloinne poseeraus).

Tuli kyllä pieni "Mitä ihmettä minä katson?"-fiilis tuosta selkämyskuvasta, sen verran kaksimielisiä ajatuksia se herätti.